Ikosen Sukuseura ry:n sukututkimusohjeita

Seuran tavoitteena on tuottaa laadukasta ja lähdekriittisesti luotettavaa tietoa Ikosten eri sukuhaaroihin kuuluvista henkilöistä ja perheistä. Lähdekriittisyys tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että kaikki tiedot tarkistetaan alkuperuslähteistä, mikäli ne ovat säilyneet.

Sukututkimuspalvelut

Seuran sukututkijat laativat vapaaehtoistyönä pienimuotoisia sukuselvityksiä. Tutkimuspyyntö osoitetaan Seuran sukututkimusrekisterin ylläpitäjälle ja siitä on käytävä ilmi 1800-luvun puolella syntyneen lähtöhenkilön nimi, syntymäaika ja -paikka. Pyynnön tekijän on tarvittaessa hankittava em. henkilötiedot sukututkimusta varten pyydetyllä virkatodistuksella kirkkoherranvirastosta.

Omatoiminen sukututkimustyö

Seura kannustaa jäseniään omatoimiseen sukututkimustyöhön. Tässä toiminnassa tulee noudattaa henkilötietolain ja tietosuojavaltuutetun vuonna 2013 hyväksymiä käytännesääntöjä, klikkaa tästä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilötietolain määräyksiin elossa olevien henkilöiden arkaluonteisten henkilötietojen keräämisestä ja tallentamisesta. Tällaisia arkaluonteisia tietoja ovat tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan

  • rotua tai etnistä alkuperää
  • henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista
  • rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta
  • henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja toimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia
  • henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
  • henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia

Sukututkija ei myöskään saa kerätä tietoja sellaisesta elossa olevasta henkilöstä, joka on kieltänyt tietojensa luovuttamisen.

Salassa pidettävien henkilötietojen salassapitoaika on 50 vuotta henkilön kuolemasta.

Sukututkimuksen kulku

Voit aloittaa sukututkimuksen vaikkapa itsestäsi, vanhemmistasi tai isovanhemmistasi. Kansallisarkistossa Helsingissä on mikrofilmit ja/tai mikrokortit Suomen kaikkien seurakuntien kirkonkirjoista pääsääntöisesti 1890-luvun loppuun saakka. Maakunta-arkistoissa on vastaavat tietolähteet oman alueensa seurakunnista.

Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa on avoimessa verkossa maan kaikkien seurakuntien digitoidut kirkonkirjat noin 1850-1860 saakka. Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digiarkiston jäsensivuilla on eräiden seurakuntien kirkonkirjoja vuoteen 1910 saakka. Jotta pääsisit hyödyntämään arkistoissa ja internetissä olevia sukututkimustietokantoja sinun pitää hankkia lähtötiedot henkilöstä, joka on syntynyt 1800-luvun puolella. Tämä käy kätevästi tilaamalla kirkkoherranvirastosta virkatodistuksen sukututkimusta varten.

Todistuksesta tulee käydä ilmi lähtöhenkilön tai lähtöhenkilöiden nimet, syntymäajat ja syntymäpaikat. Kirkkoherranvirastot laskuttavat tästä työstä 33 euroa tunnilta sekä postimaksun. Laskutusväli on 20 minuuttia ja monessa tapauksessa tämä aika riittää tarvittavien henkilötietojen hakemiseen.

Kun olet saanut lähtöhenkilötiedot, niin toimi tutkimustyössäsi seuraavien ohjeiden mukaisesti.

  1. Hae syntyneiden ja kastettujen luettelosta etsimäsi henkilö sekä hänen vanhempiensa nimet patronyymeineen (esimerkiksi Antti Matinpoika), paikkakunta-, kylä- ja talotiedot sekä kummit ja kastaneen papin nimi.
  2. Hae vastaava rippikirjan kohta ja tarkista, että tiedot täsmäävät toisiinsa.
  3. Kirjaa ko. rippikirjan kohdasta kaikki perheen henkilöiden tunnistustiedot, myös esivanhempien koko perhe. Rippikirjoista voi löytyä myös muita kiinnostavia tietoja kuten ripillä käyntien tiheys ja loppuminen, vihkimis- ja kuolinaikavihje, ripitys, rangaistukset, autonomian ajalta miesten kutsuntamerkinnät jne.
  4. Tarkista kuulutettujen ja vihittyjen luetteloista avioliittotiedot. Perustietojen lisäksi mielenkiintoisia lisätietoja ovat puhemiehet, morsiamen vanhempien suostumukset, todistajat ja toimituksista perityt maksut.
  5. Jos käytettävissäsi on lastenkirjat, niin käytä niitä. Lastenkirjojen perhetiedot ovat usein selkeämmät kuin rippikirjassa ja samalla tietoja voi verrata keskenään.

Näin olet saanut selville ja varmistanut kaksi esivanhempaasi. Tee heidänkin osaltaan kohtien 1-4 (5) tutkimustoimenpiteet. Näin edetään kohdat 1-4 (5) henkilö kerrallaan kohti sukupuun juuristoa. Muista merkitä aina muistiin lähde, josta olet minkin tiedon ottanut.

Yleisimpiä sukututkimustietokantoja internetissä

Tallennettuja suomalaisia tietokantoja

Tietokanta Osoite
*HisKi http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
*Karjalatietokanta KATIHA www.karjalatk.fi/katiha/index.php
Sodissa 1939-1945 menehtyneet http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Sotasurmat 1914-1922 http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi

* = tietojen oikeellisuus tarkistettava alkuperäislähteistä

Digitoituja suomalaisia tietokantoja

Tietokanta Osoite
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto http://www.arkisto.fi/AINEISTOT/Digitaaliarkisto
SSHY:n Digiarkisto
- kirkonkirjat (Ilmainen)
- kuvatietokanta (jäsentunnuksilla)		 www.digiarkisto.org
Historialliset kartat http://www.vanhakartta.fi
Karjalan karttoja http://wwww.karjalankartat.fi

Muita käyttökelpoisia nettilähteitä

Tietokanta Osoite
Suomalais-ruotsalainen laki- ja virkakielen sanasto www.genealogia.fi/lyhenteet.html
Väestörekisterikeskus www.vaestorekisterikeskus.fi